Järvenpään teatteri sitoutuu Teatterin vihreän kirjan perustasoon

Järvenpään teatteri on päättänyt sitoutua Teatterin vihreän kirjan (Theatre Green Book) periaatteisiin ja tavoitella sen perustasoa kaikissa uusissa tuotannoissaan. Päätös tuo ympäristötavoitteet osaksi esitysten suunnittelua, materiaalihankintoja ja teatterin muuta
toimintaa. Tarkoituksena on vähentää ympäristökuormitusta, hyödyntää jo olemassa olevia materiaaleja entistä järjestelmällisemmin ja seurata, miten tavoitteet toteutuvat.
Mikä on Teatterin vihreä kirja?
Teatterin vihreä kirja on Isossa-Britanniassa kehitetty esittävän taiteen ympäristövastuun toimintamalli. Se tarjoaa teattereille yhteisiä tavoitteita, käytännön ohjeita ja työkaluja toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Suomeen ohjeistus on tuotu Suomen Teatterit ry:n (STEFI), Helsingin Kaupunginteatterin sekä Suomen kansallisoopperan ja kansalloisbaletin yhteistyönä.
Vihreä kirja tarkastelee teatteritoimintaa kolmesta näkökulmasta. Kestävät tuotannot käsittelevät esimerkiksi lavasteiden, puvustuksen ja tarpeiston materiaaleja sekä niiden hankintaa ja jatkokäyttöä. Kestävät rakennukset liittyvät muun muassa tilojen energiankulutukseen ja kiinteistöjen ympäristövaikutuksiin. Kestävät toiminnot puolestaan kattavat arjen valintoja, kuten hankintoja, kuljetuksia ja jätehuoltoa.
Mallissa on kolme tavoitetasoa: perustaso, keskitaso ja edistynyt taso. Järvenpään teatterin ensimmäinen tavoite on perustaso. Sitoutuminen ei tarkoita, että kaikki perustason vaatimukset olisi jo saavutettu. Niiden toteutuminen osoitetaan käytännön toiminnalla ja
seurannalla.
Mitä perustaso edellyttää?
Kestävien tuotantojen perustasossa on kaksi selkeää materiaalitavoitetta. Vähintään 50 prosenttia tuotannossa käytettävistä lavasteiden, tarpeiston ja puvustuksen materiaaleista
tulee olla uudelleenkäytettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Esityskauden jälkeen vähintään 65 prosenttia materiaaleista tulee käyttää uudelleen tai kierrättää.
Tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan koko tuotannon materiaalivirtaa: mitä on jo saatavilla, mitä todella tarvitaan uutena, mistä hankinnat tehdään ja mihin materiaalit päätyvät esityskauden jälkeen. Pelkkä lajittelu esitysten päättyessä ei siis riitä, vaan jatkokäyttöä kannattaa suunnitella jo lavastuksen ja puvustuksen valmisteluvaiheessa.
Perustason tavoitteisiin kuuluu myös haitallisten ja ympäristöä kuormittavien materiaalien välttäminen, teknisten järjestelmien kestävä käyttö sekä tarpeettomien matkojen ja kuljetusten vähentäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi materiaalivalintojen
harkintaa, valaistuksen ja muun tekniikan tarkoituksenmukaista käyttöä sekä hankintojen ja
kuljetusten yhdistämistä silloin, kun se on mahdollista.
Harrastajateatterin vahvuutena materiaalien uudelleenkäyttö
Harrastajateatterissa vanhojen materiaalien hyödyntäminen on pitkään ollut tavallinen tapa
toimia. Lavasteiden osia muokataan seuraaviin produktioihin, pukuvaraston vaatteita sovitetaan uusiin rooleihin ja tarpeistoa lainataan tai hankitaan käytettynä. Näin on toimittu
usein käytännön syistä: hankintoihin käytettävä raha ja varastotilat ovat rajallisia.
Järvenpään teatterissa näitä käytäntöjä voidaan nyt tarkastella Vihreän kirjan tavoitteiden
kautta. Aiemmin käytetty materiaali ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että tuotanto
täyttää perustason. Tavoitteiden arvioimiseksi on tiedettävä, kuinka suuri osuus materiaaleista on uudelleenkäytettyä ja mitä niille tapahtuu tuotannon päätyttyä.
Uudelleenkäyttö ei myöskään tarkoita, että kaikki vanha olisi säilytettävä varastossa
loputtomasti. Tärkeää on tunnistaa materiaalit, joita voidaan aidosti hyödyntää tulevissa
tuotannoissa, sekä järjestää muille materiaaleille tarkoituksenmukainen jatkokäyttö tai
kierrätys. Myös muiden teattereiden kanssa tehtävä lainaaminen ja materiaalien vaihtaminen voivat vähentää uusien hankintojen tarvetta.
Ympäristötavoitteet mukaan jo suunnitteluun
Vihreän kirjan tavoitteet on helpointa ottaa huomioon tuotannon alussa. Kun ohjaus,
lavastus, puvustus ja tarpeisto suunnitellaan, voidaan samalla kartoittaa olemassa olevat
materiaalit ja sopia hankintaperiaatteista. Näin vältetään tilanne, jossa esityskauden
päättyessä vasta pohditaan, miten käytetyt materiaalit saataisiin talteen.
Tuotantokohtainen suunnittelu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lavasteiden rakenteet
tehdään mahdollisuuksien mukaan purettaviksi ja uudelleen koottaviksi. Puvustuksessa
voidaan hyödyntää jo olemassa olevia asuja ja muokata niitä tarpeen mukaan. Tarpeistossa
voidaan selvittää, löytyykö tarvittava esine omasta varastosta tai lainattavaksi ennen uuden
ostamista.
Myös uusien materiaalien kohdalla voidaan arvioida niiden käyttöikää, korjattavuutta ja
mahdollisuuksia myöhempään hyödyntämiseen. Kaikki ratkaisut eivät sovi jokaiseen
esitykseen, eikä ympäristövastuuta voi toteuttaa turvallisuuden tai tuotannon välttämättömien vaatimusten kustannuksella. Tavoitteena on kuitenkin tehdä harkituista valinnoista osa normaalia suunnittelua.
Miten tavoitteiden toteutumista seurataan?
Järvenpään teatteri ottaa käyttöön tuotantokohtaisen materiaaliseurannan. Sen avulla
kirjataan lavasteissa, puvustuksessa ja tarpeistossa käytettyjä materiaaleja, niiden alkuperää
sekä suunniteltua jatkokäyttöä. Seurannasta voidaan laskea uudelleenkäytettyjen ja
kierrätysmateriaalien osuus sekä esityskauden jälkeen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen
ohjattu osuus.
Seurannan tarkoituksena ei ole lisätä tarpeetonta hallinnollista työtä. Harrastajateatterin
toimintaan sopii yksinkertainen menettely, jossa tarvittavat tiedot kerätään samalla, kun
hankintoja ja rakennustöitä tehdään. Esityskauden päättyessä tiedot täydennetään ja
tuloksia verrataan perustason tavoitteisiin.
Kun samaa tapaa käytetään eri tuotannoissa, saadaan vähitellen vertailukelpoista tietoa.
Tulokset auttavat näkemään, missä tavoitteet täyttyvät ja missä tarvitaan uusia ratkaisuja.
Ne tukevat myös hallituksen ja tuotantoryhmien päätöksentekoa sekä antavat pohjan
ympäristötyöstä viestimiselle ilman perusteettomia väitteitä.
Kestävämpi toiminta koskee koko teatteria
Vaikka materiaalitavoitteet liittyvät erityisesti esitystuotantoihin, ympäristövastuu ei rajoitu
lavasteisiin ja pukuihin. Teatterin arjessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa
sähkönkulutukseen, tilojen käyttöön, jätehuoltoon, hankintoihin, tarjoiluihin sekä tavaroiden ja ihmisten liikkumiseen.
Kaikkiin näihin asioihin teatteri ei voi vaikuttaa samalla tavalla. Esimerkiksi tilojen tekniset
ratkaisut ja kiinteistön ylläpito ovat muiden toimijoiden vastuulla. Siksi on tärkeää erottaa
asiat, joista teatteri päättää itse, niistä, joiden kehittäminen edellyttää yhteistyötä tilojen
omistajan tai muiden kumppaneiden kanssa.
Yhteiset toimintatavat on tarkoitus rakentaa niin, että ne ovat toteutettavissa vapaaehtoisvoimin. Vastuut ja käytännöt täsmennetään osana tuotantojen suunnittelua, eikä
ympäristöasioita jätetä vain yhden henkilön muistettaviksi.
Perustaso on ensimmäinen tavoite
Järvenpään teatterin sitoutuminen Teatterin vihreään kirjaan on päätös kehittää toimintaa
pitkäjänteisesti. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään perustason vaatimuksiin, käytännön
toimintatapojen yhtenäistämiseen ja tavoitteiden toteutumisen dokumentointiin.
Teatterissa on jo paljon toimivia käytäntöjä, joiden varaan työ voidaan rakentaa. Uutta on
ennen kaikkea se, että ympäristötavoitteet kirjataan yhteisiksi, niiden toteutumista seurataan
ja tuloksia käytetään seuraavien tuotantojen suunnittelussa. Näin ympäristövastuu muuttuu
yksittäisistä valinnoista osaksi teatterin jatkuvaa toimintaa.
Lisätietoa
Theatre Green Book: https://theatregreenbook.com/
Teatterin vihreä kirja suomeksi:
Suomen Teatterit ry – Kestävä kehitys:



Kommentit