ihmisen tekemä
- 3 tuntia sitten
- 2 min käytetty lukemiseen

Elämme aikaa, jossa melkein mitä tahansa voi syntyä sekunneissa. Tekstin, kuvan, äänen tai idean voi pyytää koneelta, ja usein lopputulos on hämmästyttävän käyttökelpoinen. Työskentelen itse päivittäin tekoälyn parissa, ja omassa työssäni terveysteknologian parissa sen hyödyntämistä jopa edellytetään. En pelkää teknologiaa, päinvastoin. Ymmärrän, miten paljon hyvää se voi saada aikaan. Vapaa-ajallani haluan kuitenkin tehdä ja kokea asioita itse. Haluan nähdä ihmisiä ja ihmisten tekemiä asioita. Ehkä siksi alan arvostaa yhä enemmän kaikkea sitä, mikä syntyy hitaasti, vaivalla, yrityksen ja erehdyksen kautta, jonkun omasta kokemuksesta. Huomaan tämän erityisesti teatterissa. Vaikka ensi-ilta ja esityskausi ovat aina hienoja hetkiä, alan usein jo niiden lähestyessä kaivata seuraavaa produktiota, sellaista, josta en ehkä vielä tiedä mitään. Pääasia onkin usein itse matkassa. Odotan ensimmäisiä lukuharjoituksia, yhteistä tekemistä, roolin rakentumista, oivalluksia ja sitä tunnetta, kun joukko ihmisiä luo yhdessä jotain, mitä ei aiemmin ollut olemassa. Ihmisen tekemässä tärkeintä ei lopulta ole täydellinen lopputulos. Tärkeää on, että tekemisessä näkyy ajattelu, harjoittelu ja tekijän oma jälki.
Tekoäly osaa jo paljon sellaista, jonka ajattelimme vielä hetki sitten kuuluvan vain ihmisille. Se kirjoittaa, kuvittaa, säveltää, analysoi ja auttaa käytännön työssä usein hämmästyttävän hyvin. Silti ihmisen tekemisessä on jotain, mitä ei voi arvioida pelkän lopputuloksen perusteella. Siinä näkyvät tekijän kokemus, taidot, erehdykset ja tarkoitus. Tekoäly voi olla erinomainen apuväline myös teatterissa, mutta se ei tiedä, miltä tuntuu rakentaa roolia kuukausien ajan, opetella repliikkejä, epäillä itseään ja lopulta astua yleisön eteen. Teatteri ei tietenkään elä teknologian ulkopuolella: valot, äänet, videot, lipunmyynti, viestintä, markkinointi ja monet taustatyöt hyödyntävät jo erilaisia teknisiä ratkaisuja. Teknologia on parhaimmillaan silloin, kun se tukee ihmisten tekemistä eikä vie siltä tilaa.
Minusta teatterissa parasta on juuri se, ettei kaikkea voi hallita valmiiksi. Harjoituksissa tai esityksissä sama kohtaus voi tuntua yhtenä iltana raskaalta ja toisena yhtäkkiä aueta kunnolla. Lavalla mukana ovat aina päivän vire, työkiireet, keskittymiskyky juuri siinä hetkessä, yleisö ja ne pienet sattumat, joita ei voi suunnitella. Joskus joku unohtaa repliikin, tulee väärästä ovesta, nappaa lavalle väärän rekvisiitan tai yleisö nauraa kohdassa, jossa sitä ei todellakaan odotettu. (Näkisittepä aina ne reaktiot kulisseissa, kun yleisö nauraakin kohdassa, jossa sitä ei osata odottaa :D) Yleensä yleisö ei edes huomaa koko mokaa, ja jos huomaa, se antaa esitykselle vain lisää elämää. Katsojana tällaiset hetket jäävät usein mieleen juuri siksi, että ne tuntuvat aidoilta.
Harrastajateatterissa ei tavoitella täydellisyyttä. Tärkeämpää on yhdessä tekeminen, läsnäolo ja se, että ihmiset kohtaavat toisensa. Teatteri antaa tilaa keskittyä, heittäytyä, nauraa ja kokeilla. Jokaiselle tekee hyvää leikkiä. Minulle teatteri on tärkeää juuri siksi, että monet asiat ympärillä tapahtuvat nopeasti ja valmista syntyy hetkessä. Teknologia ei ole huono asia, mutta sen rinnalla tarvitaan myös tekemistä, joka vie aikaa ja tehdään yhdessä muiden kanssa. Teatterissa saa harjoitella, epäillä, kokeilla ja olla läsnä. Se tuntuu minusta nyt erityisen arvokkaalta.
Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi katsomaan ihmisten tekemää teatteria. Olemme käyttäneet siihen aikaa, ajatusta ja monta harjoitusiltaa. Rakkaudesta lajiin. Toivottavasti se näkyy ja tuntuu myös katsomossa.
Ihmisen tekemää.
Elävää, vähän epätäydellistä ja juuri siksi kiinnostavaa. Arvostetaan siis tekijöitä ja käydään katsomassa teatteria, konsertteja, näyttelyitä ja muita esityksiä. Se on aika yksinkertainen tapa pitää huolta siitä, että ihmiset tekevät jatkossakin asioita toisille ihmisille.
Annu Kajanne
Varapuheenjohtaja
Järvenpään teatteri
Järvenpään teatteri tunnetaan suurena ja korkeatasoisena harrastajateatterina.
Teatterin produktiot toteutetaan pääosin ammattijohtoisesti ja vuosittain tuotetaan
3–6 esitystä. Näet teatterin ohjelmiston täältä.
Juhlavuoden 2027 ohjelmisto on myös julkaistu. 55 vuotta parrasvaloissa!



Kommentit